Historiaa

Vuonna 1970 Helsingin laitakaupungilla joukko venemiehiä päätti kokoontua Esko Maunon kutsusta keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta Merisatamaan. Vilkastuva vapaa-ajan venekulttuurin kehittyminen tuntui sivuuttavan alueen, eikä kaupunkia tuntunut kiinnostavan yksittäisten veneilijöiden huolet vuokrapaikkojen heikosta tasosta ja turvattomuudesta.

9. syyskuuta pidetyn kokoontumisen perusteella voitiin todeta ainakin 33 venekunnan olevan kiinnostuneita järjestäytymisestä, ja Esko Maunosta, Raimo Fieandtista, Lars Ramstedtista, Visa Ryynäsestä, Taisto Armisesta ja Paavali Sokurasta koostuva toimikunta alkoi valmistella perustamiskokousta.

MSVK:n perustaminen

           
           Viimeisiä lipunlaskuja vanhalla laiturilla vuonna 1983

Merisataman Venekerho Ry:n perustamiskokous pidettiin 4.11. 1970 Suomi-Unkari-seuran tiloissa Merimiehenkatu 12A:ssa 34 osanottajan voimin. Valmistellut säännöt hyväksyttiin, ensimmäisen vuoden jäsenmaksut kerättiin, ja hallitukseksi valittiin Einar Lampinen, Esko Mauno, Rauno Talja, Raimo Fieandt, Torsten Melander ja Visa Ryynänen Erkki Turusen toimiessa puheenjohtajana.

Ensimmäinen tehtävä oli neuvotella kaupungin Urheilu- ja Ulkoiluviraston kanssa viiden ponttonin laiturin järjestämisestä. Työ tuotti tulosta 1972, jolloin UVV:n apulaispäällikkö Maisteri Tapani Mattila myöntyi kolmen ponttonin laiturin sijoittamiseksi Kapteeninkadun jatkeeksi vanhalle hevoslaiturille. Saavutetut 53 venepaikkaa arvottiin Pietarinkadun saunalla, ja toiminta voitiin aloittaa.

           
           Alkuperäinen logo Jorma Grönlund, nykyinen logo Topias Sunna

Villi 80-luku

           
           Lippu nousee kaudelle 2011

1986 jälkeen Merisatama alkoi muuttua laitakaupungista nykyiseksi veneilyelämän keskukseksi mittavien kunnostustöiden seurauksena. Rantaa kiersi aiempien louhikkoisten rotankolojen sijaan hieno uusi promenadi ja huonokuntoiset puulaiturit ja poijut korvattiin betoniponttoneilla. Kerho sai samassa yhteydessä uuden 71-paikkaisen laiturin nykyiseltä paikaltaan.

Rannan uudistuneesta ilmeestä kertoo sekin, millä pieteetillä uuden vartiokopin suunnitelma laadittiin arkkitehti Helmer Löfströmin toimesta. Etenkin vartiokopin koko ja alueen tunnelmaan sopiva ulkonäkö oli tarkassa rakennusvalvonnan arvioinnissa ennen rakennusluvan myöntämistä. Edellisen, 1971 talkoovoimin toteutetun kopin lupaa tiedusteltaessa oli viranomainen todennut paremmaksi hakea sitä vasta, kun joku huomaa sitä kysyä.

Koko uudistuneen Merisataman hallintaa tarjottiin MSVK:lle, mutta tarjouksesta kieltäydyttiin pitkien pohdintojen jälkeen. Kerhon sisällä virinneen tuttavallisen ilmapiirin ja mutkattomien käytäntöjen koettiin olevan vaarassa jäsenmäärän moninkertaistuessa, eikä vartiointiaan olisi pystytty toteuttamaan järkevästi.

Suosituimman kiintopisteensä Merisatamanranta sai vuonna 1996 Cafe Caruselin avaamisen myötä ja alue on ollut siitä lähtien aurinkoisten kävelyretkien polttopiste eteläisessä Helsingissä.

Kohti tulevaisuutta

           
           40-vuotisjuhla

Merisataman Venekerho Ry vietti 40-vuotisjuhlaansa syksyllä 2010. Toiminta on vakiintunutta ja sen alkuperäisestä mutkattomuudesta pyritään pitämään kiinni. Alueen muuttuminen laitakaupungista yhdeksi Helsingin halutuimmista kaupunginosista on tuonut aiempaa enemmän vaihtuvuutta jäsenistöön. Vanhan venemiesten kädentaitoisen talkoohengen pahimmaksi uhkaksi on koettu aikamme ilmiöksi muodostunut avaimet-käteen-periaate. Yhdistystoimintaa ei kuitenkaan saa rahalla, vaan hyvä venekerho muodostuu jäsenistä, jotka ovat innostuneita käyttämään venettään pelkän omistamisen sijaan.

Silmiinpistävin asennemuutos on tapahtunut alueen kaavoituksessa. Aiempi hyvä käytäntö virkistysalueiden ympärivuotisesta käytöstä, jossa alue tuo talvisin Liikuntavirastolle tuloja venesäilytyksestä ja kesäisin kaupunkilaisille riemua puistona, on vaihtumassa tyhjiin talvisiin puistoihin ja venehuoltojen kaupallisiin palveluihin kaupungin ulkopuolella.

Helsingin pursiseurojen ja Liikuntaviraston yhteistoimintaelin Helvene pyrkii osaltaan vaikuttamaan veneilykulttuurin kurjistumisen kääntämiseen, mutta haaste sen toteuttamisesta on todellisuudessa meidän veneilijöiden oman vaikutusvaltamme varassa. Kohtaamiset laiturilla ja tapahtumissa ovat jatkossakin rikkaus ja voima soutaessamme yhteistä venettämme kohti tulevia kymmenlukuja.

Jäsentensä näköinen venekerho

           
           Satamakapteenin erikoinen on Kerhon perinteinen taikajuoma, joka aloittaa ja lopettaa kauden

Kerho on jäsentensä summa ja siinä suhteessa MSVK on ollut onnekas. Monista muista seuroista poiketen ”Rannan Pursiseura” on ollut tittelivapaata vyöhykettä, jonne eri alojen veneilijät ovat saapuneet lajiaan harrastamaan. Alkuperäiset venemiehet olivat suurelta osin alueella asuvia telakan työntekijöitä, joten ajatukset klubitakeista haudattiin alkuunsa. Jo perustavaan jäsenistöön kuului monenlaista kokenutta merenkulkijaa. Esimerkiksi herkimmät hoksottimet säiden ennustamiseen löytyi entisiltä salakuljettajakuningas Algoth Niskan veneenkuljettajilta. Etenkin innokkaita kalamiehiä on ollut mukana aina nykypäiviin saakka.

Ajatukseen purjeilla koreilevista veneistäkin totuttiin nopeasti ja monesti veneilyä halkova jako moottori- ja purjeveneisiin on puuttunut Kerhostamme siitä pitäen. Yhteistoimintaa onkin ollut vuosittaisten lippujuhlien, retkien, tutustumisten ja koulutusten lisäksi venetyypit ylittävien purjehduskilpailujen muodossa. Kerhomme matkapurjehtijat ovat vaikuttaneet kaikkialla Itämerellä ja suolaisemmillakin vesillä. Eräs raivaajahenkinen venekuntamme kiersi peräti Fennoskandian vesitse vuonna 2004.

Nykyisin jäsenistöön kuuluu ilahduttava kokoelma monipuolista veneilystä innostunutta väkeä, joiden kohtauspaikkana Kerho pyrkii erilaisia uusia ja tuttuja tapahtumia järjestämään.

Perustajajäsenistä Kerhossa vaikuttavat edelleen Lars-Erik Lindfors, Visa Ryynänen ja Helmer Kivimäki.

Kerhon kunniajäsenet ja hallitukset 1970-2010

Työ tekijäänsä kiittää, mutta tunnustukset oikeille tekijöille ovat aina paikallaan.
Kerho onkin kutsunut kunnostautuneita jäseniä kunniajäsenikseen kautta historiansa:

Niilo Palomaa 1979
Björn Sundgren 1979
Matti Villanen 1981
Harry Lindgren 1984
Erkki Turunen 1985
Visa Ryynänen 1990
Helmer Kivimäki 1992
Jorma Grönlund 1995
Paavo Manninen 2011
Arto Pietikäinen 2015
Kari Norkonma 2018

Visa Ryynänen	Helmer Kivimäki

Paavo Manninen	Arto Pietikäinen

Kari Norkonma

Kerhon vuosikokous valitsee jäsenistään hallituksen, jonka jäsenet ovat vaikuttaneet Kerhon toimintaan omalla panoksellaan eri aikojen haasteissa.

Kerhon hallitukset 1970-2010 (pdf-muodossa)

Kirjattua historiaa

Kerhon perustamispöytäkirjat 1970 (pdf-muodossa)
Kerhon Juhlajulkaisu 1970-1995 (pdf-muodossa)
Kerhon 40-vuotisjuhlan ohjelma (pdf-muodossa)

Tämä tiivistelmä Kerhon historiasta on laadittu käyttäen lähteinä Juhlajulkaisua 1970-1995, Kommodorin 40-vuotisjuhlapuhetta 2010 sekä kaikenlaista Laiturilla kuultua.