Lippumme nousi perinteikkäästi jo 50. kerran. Perinteikästä tosin oli vain juhlasää, jossa edellisen viikon +15 astetta tavoitellut pilvettömän taivaan aurinkoinen sää muuttui kuin taikaiskusta hätinä nollan ylittävään räntäsateeseen. Satamakapteenin erikoinenkin oli Helsingin tislaamon viraabelityönä tuottamaa käsidesiä, jota jätettiin jonkin verran uusien vahtiohjeiden mukaiseen käyttöön.
Jopa epätavallisen kauniista keväästä kertoo kuitenkin lukuisat jo laituriimme ehtineet veneet, joista osa on poikkeuksellisten aikojen kautta lähteneet jo pitkille purjehduksillekin. Tuntemattomaa tulevaisuutta spekuloidaan nyt ahkeraan, mutta kaikesta päätellen veneilijät voivat kiittää itseään hyvästä harrastusvalinnasta. Säiden suosiessa kun irtautuminen kahden metrin yhteiskunnasta käy köyden irroittamalla ja arjen irtautumishetket ovat oivallista terapiaa niin lyhyempien lenkkien kuin toivottavasti kesän pidempienkin retkien muodossa.
Onnistuneen kauden varmistamiseksi vahvistettu hallituksen talkooryhmämme Christian, Marko ja Antti ovat järjestäneet venepaikat menneiden vuosien sekavasta muodostaan jatkuvaksi numerosarjaksi niin laiturin kyltteihin kuin poijunumerointeihinkin. Näin turvavälit on saatettu pitkästä aikaa normien mukaisiksi ja veneiden pitäisi mahtua paikoilleen aiempaa paremmin.
Poijujen numerointi on ollut hienoinen kompromissi, sillä parin vuoden takaisessa marraskuun lipunnostosäässä asennetut poijut näyttävät lokkien roiskimilta. Näistä on kuitenkin valikoitu ainakin näennäisesti tehtävänsä parhaiten ajavat ja kauden mittaan toivotaan palautetta, miten valinta on onnistunut.
Kiitokset jälleen askareisiin osallistuneille ja hyvää alkanutta veneilykautta!